Miten podcasteja tehdään? – Krashin kaksikko kertoo

Edellisessä artikkelissamme kerroimme podcastien määrä kasvaneen räjähdysmäisesti vuonna 2020. Tätä artikkelia varten haastattelimme podcastien tuotantoyhtiö Krashin perustajia Tapio Auvista ja Klaus Hietalaa, jotka kertoivat meille miten he päätyivät mukaan bisnekseen ja mitä kaikkea podcastin tuottamiseen tarvitaan.

Miten podcasteja tehdään?

Podcastien suosion nousun myötä moni yritys ja organisaatio on alkanut miettimään pitäisikö oma podcast perustaa. Teknisesti oman podcastin aloittaminen on nimittäin varsin helppoa. Yhdelle puhujalle tarvitaan mukaan vain mikrofoni USB-liitännällä ja toisen puhujan tullessa mukaan äänikortti, jotta useampi mikrofoni saadaan liitettyä tietokoneeseen. Lisäksi tulee hankkia äänenkäsittelyohjelma, joita saa ilmaiseksi netistä ladattua. Krashin miehet kehottavat kuitenkin olemaan varovaisia ajatuksen suhteen, että kaikkien tulisi nyt aloittaa oma podcast. Kaiken tulisi nimittäin lähteä hyvästä ideasta, minkälaista sisältöä lähtee tuottamaan. Sisällön pitää olla oikeasti yleisölle relevanttia ja tarkasti mietittyä. Miehet vinkkaavat, että kannattaa ensin kuunnella muiden podcasteja ja kirjoittaa ylös mikä niissä toimii ja mikä ei. Erottautuakseen täytyy kuitenkin tehdä jotain eri tavalla kuin muut saman alan podcastit. Itseään voi alkuun myös tarjota vierailemaan muiden podcasteihin, jos omaa joltain alalta vankkaa kokemusta. 

Idean tarkentumisen jälkeen tehdään jakson käsikirjoitus ja lähetetään mahdolliset haastattelukutsut. Auvinen korostaa kuitenkin, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä aloittaessa, sillä podcastin tuotannon hiominen matkan varrella on helppoa verrattuna esimerkiksi tv-sarjoihin, ja jokaisen äänitetyn jakson jälkeen voi miettiä muutoksia seuraavaan jaksoa varten. Nykyään kuuntelijadatan kerääminen ja analysoiminen on helppoa. Vielä ennen julkaisua podcastin markkinoinnin suhteen pitää miettiä, missä kanavissa halutaan näkyä ja tehdä toimenpiteet sitä varten. 

Miehet korostavat podcastien hyvänä puolena sitä, että niiden avulla on mahdollista tuoda esiin muidenkin kuin somesta jo tunnettujen asiantuntijoiden ääntä. Podcastia tehdessä tulee pitää myös mielessä journalistinen vastuu tiedon tuottajana ja erottaa omat mielipiteensä faktoista.

Ota näillä vinkeillä haltuun oman podcastin aloittaminen:

  1. Kuuntele muita podcasteja ja mieti, miten voisit erottautua ja tehdä paremmin.
  2. Mieti idea, josta aidosti olet kiinnostunut ja tuottaa arvoa kuulijoille.
  3. Hanki mikrofoni ja äänenkäsittelyohjelma.
  4. Nauhoita ensimmäinen jakso ja lisää se podcast-alustalle.
  5. Analysoi jaksosi toimivuutta tarkastelemalla kuuntelijadataa ja tee tarvittavat muutokset uutta jaksoa varten.

Mistä kaikki lähti?

Krash on perustettu loppuvuodesta 2019. Tapio Auvinen ja Klaus Hietala olivat tutustuneet toisiinsa teknologiatapahtumissa, joita Auvinen valokuvasi ja Hietala järjesti työkseen. Idea yhteisestä yrityksestä oli pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa ja lopulta tuttujen puheiden perusteella huomattu kysyntä podcastien tuotantoyhtiölle johti Krashin perustamiseen. 

Alkuun pääsemisessä auttoi Helsingin Yliopistolta saatu avustusraha, jolla miehet saivat hankittua kunnon välineet audiosisällön tuottamiseen. Kysynnän arvio oli selvästi osunut oikeaan, sillä ensimmäisen kevään aikana Krash sai jo hyvin omia asiakkaita. Hietalan yhteiskuntapolitiikan opinnot yliopistossa olivat tuoneet hyviä kontakteja politiikan alalle ja molemmat miehet tunsivat tapahtuma-alan tekijöitä. Laajoilla verkostoilla ja alhaisilla hinnoilla Krashin liiketoiminta lähti hyvin käyntiin. Tällä hetkellä he nauhoittavat yhdellä henkilöllä kasvaneen tiiminsä kanssa 300-400 podcast-jaksoa vuodessa. Perustajien monipuolinen tausta näkyy myös tuotannossa, sillä yritys nauhoittaa podcasteja samoissa tiloissa sekä katumuodin alakulttuurin tekijöille että isoille pörssiyhtiöille ja yhteiskunnalliselle järjestöille.

Miltä podcast-tuottajan arki näyttää?

Krashin studiossa nauhoitetaan 1-2 podcast-jaksoa päivässä. Miehet kertovat, että nauhoituksia ei tarvitse kauheasti editoida jälkikäteen, kun he pitävät huolen siitä, että lähtökohtaisesti tuote on jo hyvä. Auvinen ja Hietala tarvittaessa kouluttavat podcastin juontajia pysymään tiukasti aiheessa. Asiantuntijahaastatteluissa lähinnä täytesanoja poistetaan ja vapaammassa lifestyle-sisällössä joudutaan joskus yleisö tuntien käyttämään omaa harkintaa ja leikkaamaan jotain lausahduksia pois. 

Muiden podcastien tuotannon ohessa Auvinen ja Hietala pitävät myös omaa Catch-up -podcastia, jossa he haastattelevat muita podcastien tekijöitä. Jaksoista tuotetaan myös aina videotallenteet Youtubeen. Miehet kertovat podcastista tulleen positiivista palautetta erityisesti muilta podcastaajilta. Tässä tuotannossa niin kuin muussakin miesten toiminnassa korostuu inhimillinen ja aito kiinnostus podcastien tekijöitä ja alan yhteisöä kohtaan.

Minkä takia podcastien suosio lisääntyi?

Podcastien suosion nousuun vuonna 2020 miehet näkevät useita syitä. Pandemian myötä kuluttajille tuli lisää vapaa-aikaa. Kuluttajia on alkanut miellyttää pitkät audiotallenteet, joissa käydään perusteellisesti läpi yksi asia. Samalla monien julkisuuden henkilöiden ja yritysten piti keksiä uusia tapoja toimia ja he aloittivat podcasteja. Myös kuluttajien lisääntynyt vapaa-aika loi motiiveja uudelle sisällöntuotannolle. Markkinan kasvaessa podcastien tuotannosta on tullut validi liiketoiminnan malli. Maailmanlaajuisesti alan koon ennustetaan kasvavan 1 mrd. $ vuonna 2021 ja saavuttavan 1,61 mrd. $ arvon vuonna 2024. Podcastien alustat, kuten Spotify, tekivät myös oman osuutensa helpottamalla podcastien levittämistä muuttamalla käytäntöjään.

Mitä trendejä alalla nähdään nyt?

Krashin miehet ovat hyvin sisällä podcastien trendeissä. Tällä hetkellä tehdään paljon niche-sisältöä eli hyvin kapealle kohderyhmälle. Esimerkiksi laajempien urheilupodcastien sijasta menestyä saattavat yksittäiseen urheilulajiin, kuten maastopyöräilyyn keskittyvät podcastit. Trendeissä näkyy kiinnostus laadukkaaseen, paljon taustatyötä vaativaan sisällöntuotantoon.  Moni poliitikko ja vanhempi vaikuttaja on myös aloittanut oman podcastin. Auvisen näkymyksen mukaan Youtuben puolelta ns. reagointivideoista on tullut myös oma trendiversio podcasteihin, joissa tunnetut juontajat kommentoivat päivän polttavia puheenaiheita.

Auvinen ja Hietala odottavat alan kasvavan entisestään tulevaisuudessa ja tuoden mukanaan muutoksia. Kilpailun koventuessa sisältöjen laatu tulee parantumaan ja kaventumaan entisestään. Miehet ennustavat, että alalla tulee olemaan yhden “Oprahin” sijasta 20 vain hieman toisistaan eroavaa sisällöntuottajaa, joista kuulija voi valita juuri mieleisensä. Nyt on jo nähtävissä, kuinka moni asiantuntija on siirtynyt tekemään podcasteja kirjan kirjoittamisen sijasta, joten tämä trendi tulee luultavasti jatkumaan. Spotify on myös  julkaisemassa alustalleen videotoiminnon audion lisäksi, joten miehet epäilevät videomuotoisen sisällön suosion kasvavan. Tulevaisuudessa myös äänitekniikkaa ja tuotantovälineitä tullaan kehittämään. 

Entä podcastien kaupallisuus?

Kaupallisten yhteistöiden tekeminen podcastien kanssa kehittyy jatkuvasti. Tällä hetkellä suosittuja tapoja tehdä brändiyhteistöitä on nauhoittaa podcastin väleihin erillisiä mainoskatkoja tai ottaa koko jakson teemaan sopiva yhteistyökumppani, joka sulautuu luontevaksi osaksi keskustelua. Auvinen ja Hietala puhuvat podcastien ansaintamallin muuttuvan koko ajan enemmän siihen suuntaan, että tuloja olisi mahdollista ansaita ilman välikäsiä. Aiemmin tänä vuonna Acast julkaisi uuden kuukausimaksulla toimivan Acast+, jota tilaamalla kuulijat saavat kuunnella podcasteja ilman mainoksia, vain tilaajille tarkoitettua lisämateriaalia ja pääsyn sisältöihin ennen muita. Monipuolisuuden lisääntyminen näkyy myös siinä, että omaa podcastia ja yhteistyökumppaneita mainostetaan jo Instagramissa. Catch-up -podcastiin yhteistyökumppaneiden ottamista miehet eivät vielä ole harkinneet, mutta Hietalan vetämässä Kauniita unia -podcastissa on mukana ollut kaupallinen kumppani.

Vaikuttajamarkkinoinnin
strateginen
kumppani

Tilaa uutiskirjeemme!